Helsinki Biennaali 2023 avautuu yleisölle sunnuntaina 11.6. Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa

Nykytaidetapahtuma esittelee noin 30 kansainvälistä taiteilijaa tai taiteilijaryhmää. Helsinki Biennaali 2023 käsittelee taiteen kautta aikamme polttavia kysymyksiä, kuten luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, poliittisia yhteentörmäyksiä ja uusien teknologioiden vaikutuksia. Alaotsikko Uusia suuntia voi syntyä viittaa vaihtoehtoiseen tapaan elää maailmassa ja ymmärtää sitä – sekä kuvitella muita mahdollisia tulevaisuuksia. Teoksista noin puolet on täysin uusia ja ennenkokemattomia ja varta vasten näyttelyn esityspaikkoihin tehtyjä. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi installaatioita, veistoksia, videoteoksia, performansseja sekä eri taiteenlajien rajat ylittäviä teoskokonaisuuksia.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen:

“Olemme ylpeitä kansainvälisestä biennaalistamme, joka antaa mahdollisuuden esitellä kaupunkimme kulttuurista rikkautta ja elinvoimaa maailmalle. Tänä vuonna Helsinki Biennaali on entistä vahvemmin lähellä ihmisiä ympäri Helsinkiä, jotta jokaisella helsinkiläisellä ja vierailijalla on mahdollisuus päästä kokemaan taidetta ja inspiroitua siitä. Taide ja kulttuuri ovat Helsingille suuri voimavara ja ylpeydenaihe. Tuomalla taiteen kaupungin sydämeen voimme herättää keskustelua sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja luovuutta – korostaa niitä asioita, joiden varaan Helsinki kaupunkina rakentuu.”

HAM Helsingin taidemuseon johtaja Arja Miller: 

“Nyt toista kertaa järjestettävä Helsinki Biennaali on vakiintunut olennaiseksi osaksi HAM Helsingin taidemuseon toimintaa. Biennaali on yhtä aikaa kansainvälisesti kunnianhimoinen, ja aidosti paikallinen tapahtuma. Se on kaupungin yhteinen ponnistus, jonka HAM on rakentanut kaupunkilaisille yhteistyössä kaupungin eri toimialojen välillä.

Globaalit haasteet, kuten luontokato ja akuutti ilmastokriisi vaikuttavat meihin kaikkiin. Tässä ajassa tarvitsemme uusia tapoja ymmärtää ja havaita, ja saada vastauksia haastaviin kysymyksiin. Taiteilijoilla on erityinen kyky antaa historialle, paikoille, tunteille ja ajatuksille uudenlainen muoto. Meillä on entistä suurempi syy syventyä taiteen ja taiteilijoiden puoleen ja tarkastella, miten he näkevät nykyisyyden ja luovat tulevaisuutta teostensa kautta. Uskon, että näin välittyy uudenlaisia näkökulmia, oivalluksia ja toisinaan lohtua jokaiselle biennaalin kävijälle.”

Helsinki Biennaali 2023 on koettavissa Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa sekä muualla kaupungissa

Helsinki Biennaalissa nähdään teoksia noin 30 kansainväliseltä taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä kahdessa eri päätapahtumapaikassa: Helsingin Vallisaaressa ja HAM Helsingin taidemuseossa. Lisäksi teoksia voi kokea eri kohteissa ympäri kaupunkia. Vuoden 2023 biennaali käsittelee aikamme polttavia kysymyksiä, ja alaotsikko Uusia suuntia voi syntyä viittaa vaihtoehtoiseen tapaan elää maailmassa ja ymmärtää sitä – sekä kuvitella muita mahdollisia tulevaisuuksia. Kokonaisuuteen kuuluu esimerkiksi installaatioita, veistoksia, videoteoksia, performansseja, verkkotaideteoksia sekä eri taiteenlajit ylittäviä teoskokonaisuuksia.

Biennaalin voi jälleen kokea Helsingin Vallisaaressa, entisessä sotilaskohteessa, joka on nykyisin Helsinkiä ympäröivän kauniin saariston monimuotoisin luonto- ja virkistyskohde. Vallisaaressa on esillä noin 15 teoskokonaisuutta, jotka sijoittuvat sekä ulkotilaan että historiallisiin ruutikellareihin. Teokset käyvät hienovaraista dialogia saaren ympäristön ja sen ainutlaatuisen ekosysteemin kanssa.

Vuoden 2023 Helsinki Biennaalin kuraattori Joasia Krysa:

”Biennaali lähtee liikkeelle Vallisaaresta, monilajisten maisemien uudistavasta energiasta sekä datasta, jota algoritmit käsittelevät. Se hakee vaikutteita monenkirjavista lähteistä – luonnontieteestä ja kosmologiasta, yliluonnollisesta ja tekoälystä, datatieteestä ja tieteiskirjallisuudesta, ihmisten ja ei-ihmisten merkitysten muodostuksesta, aistivien ja muiden maailmallisten olentojen toimista – löytääkseen olosuhteita, joissa uusia suuntia voi syntyä.”

Suzanne Treister: TECHNOSHAMANIC SYSTEMS New Cosmological Models for Survival, 2020-2021. © HAM/Helsinki Biennial/Sonja Hyytiäinen

Vallisaaressa puiseen mökkiin sijoittuva Suzanne Treisterin Technoshamanic Systems esittelee mikrokosmisia kolonialismin vastaisia suunnitelmia ja teknologis-spiritualistisia kuvitelmia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, joissa maapallo pelastuu ja kosmos asutetaan. Mökin sisällä olevien vesiväritöiden rinnalla saarella nähdään lisätyn todellisuuden eli AR-teknologian avulla toteutettu teososa, joka saa Treisterin visiot leijumaan korkealla taivaankannella.

Jenna Sutelan teos Pond Brain koostuu taiteilijan pään muotoa mukailevasta pronssisesta maljasta, joka on täytetty vedellä. Astian hankaaminen saa sen “laulamaan”. Maljan väreily sekä taiteilijan koneoppimistekniikoiden avulla tuottamat äänet pääsevät tällöin vuorovaikutukseen keskenään. Yhdessä ne luovat äänimaiseman, joka pohjautuu huomattavasti Vallisaarta laajemmasta ympäristöstä kerättyihin signaaleihin, kuten esimerkiksi ulkoavaruudesta ja merenpohjasta kantautuviin ääniin.

HAM Helsingin taidemuseon päänäyttelytilassa, suurissa kaarihalleissa, nähdään teoskokonaisuudet Diana Policarpolta, Bita Razavilta, Tabita Razairelta ja Tuula Närhiseltä. Razavin eri maiden poliittisia ja kolonistisia rakenteita pohtiva teos edusti Viroa Venetsian biennaalissa vuonna 2022. Massiiviset, kiven kaltaiset veistokset, kiviin upotetut videoteokset ja äänimaailma muodostavat Policarpon installaation. Teoksellaan Policarpo tutkii ihmisten tapaa kohdella maailmaa kuin se olisi heidän omaisuuttaan. Suomalaisen ympäristötaiteen pioneeri Tuula Närhinen kuvaa teoksellaan Deep Time Deposits: Tidal Impressions of the River Thames (2020) jokea syklisenä aikakoneena sekä luonnon muovaamana ihmiselämän arkistona. Tabita Rezairen videoinstallaatio Deep Down Tidal tutkii veden voimaa kommunikaatiota välittävänä rajapintana. Polullaan taiteilijana, maanviljelijänä, joogaopettajana ja doulana Rezaire haluaa ilmaista jumalallisista itsessään ja muissa. INTERPRT-tutkimusryhmältä nähdään teos HAMin ensimmäisen kerroksen galleriatilassa. Ryhmä kysyy teoksessaan, pystyvätkö pohjoismaiset totuuskomissiot tuomaan tarpeeksi hyvin esille valtioiden harjoittaman väkivallan, kuten assimilaation ja maan pakkolunastusten, kolonialistista historiaa.

Dineo Seshee Bopape toteuttaa mainostauluista inspiroituneen veistoksen Muistan äitejä julkiseen tilaan Helsingin Kauppatorille. Pakatusta maasta, kivistä ja muista luonnon aineksista toteutettu teos etsii tietä muistamiseen niin henkilökohtaisten kuin jaettujen perhehistorioiden kautta.

Diana Policarpo: Ciguatera, 2022. © HAM/Helsinki Biennial/Sonja Hyytiäinen

Biennaalin tapahtumallinen osuus nostaa esiin muun muassa Vallisaaren yöperhoset sekä saaren uudenlaisen mytologian

Helsinki Biennaalin päänäyttelyä Vallisaaressa täydentävät koko kesän ajan taiteilijoiden tapahtumalliset ja yleisöä osallistavat teokset, performanssit, työpajat ja keskustelut.

Lotta Petronella yhdessä Lau Naun ja Sami Tallbergin kanssa luo biennaaliin monialaisen taideteoksen, jossa parantaminen, laulu ja ravitseminen ovat vuorovaikutuksessa Vallisaaren monimuotoisten asukkaiden, kuten saaren lukuisten perhoslajien kanssa. Teoksen osia ovat muun muassa luonnonkasveista koottu apteekki, kuoro, Vallisaaressa toteutetut yöperhosäänitteet sekä muistojuhla Ilma Lindgrenille, joka toiminnallaan varmisti jokaisenoikeudet Suomessa eli jokaisen oikeuden nauttia Suomen luonnosta ja etsiä sieltä ravintoa riippumatta alueen omistussuhteista. Laments on Lotta Petronellan kokemuksellisten kuoroesitysten sarja Vallisaaressa; yhdessä laulaminen ja sureminen ovat taiteilijalle kollektiivista parantamista. Biennaalin aikana Lotta Petronella toteuttaa myös 28 henkilökohtaista oraakkeliluentaa.

Danielle Brathwaite-Shirley kutsuu biennaalivieraat osallistumaan roolipeliperformanssiin ja installaatioon, joiden välityksellä voi kokea Vallisaaren uudenlaisen mytologian. Hän vie osallistujat matkalle, jonka varrella kohdataan yhteistä päätöksentekoa ohjaavia hahmoja ja skenaarioita. Hahmot esiintyvät fyysisten veistosten muodossa saarella, ja verkossa voi myös kuunnella heidän taustatarinansa. Teoksissaan Brathwaite-Shirley kietoo eletyt kokemukset fiktioon kertoakseen uudelleen mustien transihmisten tarinoita.

Koreografi Sonya Lindforsin uusi yhteistyöprojekti common moves – julkisen tilan valtaus yksinkertaisen koreografian kautta – kyseenalaistaa käsityksemme siitä, mikä on yhteistä ja yleistä (se mikä ei ole aliedustettua tai marginalisoitua). Useissa paikoissa ympäri Helsinkiä tapahtuva teos keskittyy representaatiota ja valtarakenteita koskeviin kysymyksiin, mustuuteen ja kehopolitiikkaan sekä spekulatiivisiin tulevaisuuksiin ja dekolonialistiseen unelmointiin. Paikallisiin kysymyksiin ja keskusteluihin sitoutuva teos toteutetaan yhteistyössä helsinkiläisten BIPOC (black, indigenous and people of color) -taiteilijoiden ja -vapaaehtoisten kanssa.

Golden Snail Opera (Omenakotilo-ooppera, 2017) esitetään live-esiintyjien kanssa kesä- ja elokuussa keskustakirjasto Oodissa. Anna Tsing, Yen-ling Tsai, Isabelle Carbonelle ja Joelle Chevrier ovat toteuttaneet monilajisen, yilanilaisesta oopperasta vaikuttuneen esityksen, jossa kuullaan myös etanoiden, veden, lintujen ja muiden olentojen ääniä. Videota ja performatiivista tekstiä yhdistävässä teoksessa tarkastellaan omenakotiloita. Niitä alettiin vuonna 1979 tuoda Argentiinasta Taiwanille, jossa kaavailtiin ruokaetanoiden kasvatuksen aloittamista. Nykyään ne ovat riisinviljelijän pahin vihollinen sekä Taiwanilla että koko Aasiassa. Kotiloita on perinteisesti hävitetty myrkyttämällä, mutta nyt Yilanin piirikunnan uusi viljelijäsukupolvi poimii kotiloita käsin ja yrittää hankkia niistä niin paljon tietoa kuin mahdollista, jotta riisinviljelystä voisi tulla yksi monista monilajisen elämän muodoista.

Ohjelmaa ovat olleet luomassa myös biennaalin kuratoinnin kumppanit. Critical Environmental Data -tutkimusryhmä on toteuttanut kuusiosaisen Ääniopastus kaupungin luontoon -ääniteoksen, joka on koettavissa eri puolilla Helsinkiä ja verkossa. Museum of Impossible Forms järjestää keskustelusarjan kulttuurikeskus Stoassa sekä kesäkoulun, jonka aikana pidetään yleisölle avoimia iltaluentoja ja keskusteluja. Aalto-yliopiston ViCCA-maisteriohjelman (Visual Cultures, Curating and Contemporary Art) opiskelijat järjestävät biennaalin teemoja käsittelevän tapahtumasarjan. Ohjelmaan kuuluu myös tekoälytoimijan luoma verkkosivu, jossa yhdistyvät HAM Helsingin taidemuseon kokoelma ja monimuotoiset koneoppimisen tekniikat. Sivuston ytimen muodostaa kartta, jonka avulla vierailijat tarkastella kaupungin taidekokoelmaa tekoälyn näkökulmasta ja sen uudelleenmuotoilemana.

Lotta Petronella sekä Sami Tallberg & Lau Nau: Materia Medica of Islands, 2023. © HAM/Helsinki Biennial/Sonja Hyytiäinen

Helsinki Biennaali tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin koulujen ja Helsingin kulttuuritalojen kanssa

Helsinki Biennaali tekee myös tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Helsingin kulttuuritaloilla nähdään kesän aikana elokuvanäytöksiä, joihin kuraattori Joasia Krysa on valinnut teoksia HAMin kokoelmasta. Kokonaisuuteen kuuluu opetusmateriaali. Elokuvanäytösten kohderyhmänä ovat yläkoululaiset.

Alakoululaisille on luotu vuorovaikutteinen oppimateriaali, jossa seikkaillaan saarella etsimässä vedenhengen salaisuuksia. Materiaali on tehty yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja oppilaiden kanssa.

Helsingin viidesluokkalaiset pääsevät vierailemaan biennaalissa osana perusopetuksen kulttuuripolkua. Koululaisopastukset ja työpajat järjestetään HAM Helsingin taidemuseon biennaalinäyttelyssä.

Lue lisää Helsinki Biennaalin ohjelmasta täällä. Kaikki tapahtumat löytyvät verkkosivujen tapahtumakalenterista.

Pääkuva: Asunción Molinos Gordo: ¡Cuánto río allá arriba!, 2023. © HAM/Helsinki Biennial/Sonja Hyytiäinen