Bita Razavi

Bita Razavi on iranilainen monialainen taiteilija, joka tunnetaan arkisia tilanteita havainnoivista teoksistaan. Kun Razavi työskenteli siivoojana Helsingissä, hän valokuvasi suomalaiskotien designesineitä tarkastellen niitä kansallisidentiteetin ilmentyminä. Suomen maahanmuuttopolitiikkaan hän otti kantaa menemällä opiskelutoverinsa kanssa naimisiin Kuvataideakatemian ateljeessaan. Virossa Razavi vietti neljä vuotta kahta taloa remontoiden tutkiessaan neuvostoliittolaisia rakennustapoja taloudellisesti ja poliittisesti vaihtelevina aikoina.

Vuoden 2023 Helsinki Biennaalissa Razavilta nähdään kahden teoksen kokonaisuus, joka koostuu kineettisestä Kratt-veistoksesta ja veistoksellisesta tilallisesta interventiosta Elevated Platform.

Kineettinen veistos kutsuu esiin krattin, joka on Viron kansanperinteessä tunnettu mytologinen hahmo. Tarinan mukaan kotitaloustavaroista koostuvan olion sai heräämään henkiin uhraamalla paholaiselle kolme pisaraa verta. Kratt teki omistajansa puolesta mitä tahansa, myös rikoksia. Katsojalla on kaksi vaihtoehtoa päästä Krattin luo. Hän voi joko kävellä ylös Elevated Platformin korokkeelle tai pysytellä lattiantasolla. Korokkeelle päästääkseen on käveltävä tekomarmorisella lattialla, jonka alla on tiikkiviilulla päällystetty ramppi. Korokkeen päältä voi ihailla Emilie Saalin kasvitieteellisiä piirustuksia veistoksen yläosassa, kun taas alhaalla katsojat näkevät kuvia tuhotuista maisemista, jotka kuvaavat kolonialistisen riiston vaikutuksia maaperään ja työläisiin.

Nämä kuvat poistettiin, kun teos oli aiemmin esillä Viron paviljongissa 59. Venetsian biennaalissa. Helsinki Biennaali on lopullisen teoksen ensimmäinen esityskerta.

Olen kotoisin maasta, jossa vastarinta on väistämätön osa elämää, ja minua ovat pitkään kiehtoneet luovat vastarinnan strategiat. Tutustuessani taiteilija Emilie Rosalie Saalin elämäntarinaan löysin useita liikkeitä, jotka ovat vastustaneet Indonesian luonnonvarojen riistoa. Yksi niistä oli naisjohtoinen saminismi (engl. Saminism), joka ei hyväksynyt siirtomaavaltaa edustaneiden hollantilaisten kapitalistisia näkemyksiä ja pelasti Mutis-vuoren kaivosteollisuudelta. Minulle kävi pian selväksi, että näistä tarinoista tai Saalin menestystarinan kolonialistisesta kontekstista vaikeneminen merkitsisi historian pois pyyhkimistä. Teokseni käsittelevät tahallista unohtamista, epätäydellisiä narratiiveja sekä valloitettujen ja valloittajien monimutkaista suhdetta – kenen tarina kerrotaan ja kenen unohdetaan.

Emilie Saal (1871–1954) syntyi Tartossa, opiskeli taidetta Petrogradissa (Pietarissa) ja eli Jaavalla vuodesta 1899 vuoteen 1920 maalaten kasviaiheita. Saalin työskentelyn mahdollistivat paikalliset naiset, jotka hoitivat hänen talouttaan. ”Kratt” kuvaakin palvelijan mahdollisuutta pitää palvelijaa. Hämähäkkimäinen veistos liikuttaa mekaanisia sisuskalujaan ja tuottaa pyynnöstä kuvia katsojien nähtäväksi. Kuvat tulostuvat painokoneesta, joka viittaa nykyaikaisen painotekniikan kehitykseen. Sen avulla kolonialistinen maailmankuva konkretisoitui laajemmalle yleisölle kasviaiheiden, karttojen ja siirtomaita koskevan informaation kautta. Teoksen materiaalit ja suunnittelu jäljittelevät historiallisia yhteiskuntapoliittisia oloja, jotka mahdollistavat etuoikeutettujen eurooppalaisten kiipeämisen alkuperäiskansojen niskan päälle. Tiikkiä ja marmoria vietiin Eurooppaan Indonesian maisemien ja luonnon kustannuksella.

Bita Razavi 

Kratt: Diabolo. № 3 
2022 

Elevated Platform  
2022 

Kratt: Diabolo No3: kineettinen veistos, metalli, sähkömoottoreita, ja hihnoihin painettuja kasviaiheisia piirroksia ja arkistovalokuvia, öljyämättömän koneiston ääntä 

Viron nykytaiteen keskuksen tilaustyö. Tuotanto Post Theatre Collective, Tallinnan taidehalli. 

Elevated Platform: tilallinen veistos, puu, metalli, tiikkiviilu ja marmorijäljitelmä   

Viron nykytaiteen keskuksen tilaustyö. Tuotanto Post Theatre Collective ja Viron nykytaiteen keskus