Siirry sisältöön

Edgar Calel

GT

Edgar Calelin teosten juuret ovat syvällä kaqchikel-mayojen maailmankatsomuksessa ja hänen kotikaupunkinsa Chi Xotin (San Juan Comalapa, Guatemala) asukasyhteisössä.

Kaqchikel-mayoihin kuuluvan taiteilija- ja käsityöläissuvun jäsenenä Calel tutkii monin eri tekniikoin alkuperäisyhteisöjen monisyistä elämänkokemusta, joka heijastelee mayakulttuurin maailmankuvaa, uskomuksia ja yhteisöelämää.

Calel pyrkii teoksissaan nousemaan alkuperäiskulttuurien reduktionististen tulkintojen yläpuolelle ja korostamaan maan, suvun ja esivanhempien välittämän tiedon vaalimisen tärkeyttä.

Kuva: Edgar Calel ja Proyectos Ultravioleta, Guatemala City

Edgar Calel: Pa ru tun che’ (Puun latvasta), 2021 ja RäxRoj K’ux (Sinivihreä henki), 2025, yksityiskohta. Helsinki Biennaali 8.6.–21.9.2025, HAM Helsingin taidemuseo. Proyectos Ultravioletan luvalla. Kuva: HAM / Helsinki Biennaali / Sonja Hyytiäinen

RäxRoj K’ux (Sinivihreä henki), 2025

Pa ru tun che’ (Puun latvasta), 2021

Teosten paikka: HAM Helsingin taidemuseo

HAMin pohjoisessa kaarihallissa on esillä Calelin kaksikymmentä uutta, taiteilijan ja hänen perheensä toteuttamaa kirjontateosta. Alkuperäiskansojen tietämyksen inspiroimat teokset välittävät kaqchikel-yhteisön luontosuhteen kauneutta, syvällisyyttä ja henkisyyttä. Ne käyvät vuoropuhelua taiteilijan kulttuuriperinnön ja ympäristön kanssa korostaen elämän ja luonnon yhteenkietoutumista. Kirjonta työtapana kutsuu katsojat suojaan kodin piiriin, jonka symbolinen ulottuvuus on luonnon tarjoama laajempi koti, oikos.

Uudet teokset ovat yhteydessä Calelin aikaisempaan teokseen nimeltä Pa ru tun che’ (Puun latvasta), jonka versio toteutetaan Helsingissä paikallisista puunoksista sekä kahdestakymmenestä käsin veistetystä apinanaamiosta. Apinat, kuten kaikki muutkin elävät olennot, voidaan nähdä ontologisesti ihmisen kaltaisina. Mayojen kosmologiassa apinaa (b’atz’) kunnioitetaan pyhänä eläimenä, joka liitetään luovuuteen ja taiteeseen, erityisesti kuvanveistoon. Teoksessa seremoniallinen uhraaminen ja mietiskelypaikkojen luominen mahdollistavat yksilöllisen ja yhteisöllisen parantumisen.