Ingela Ihrmanin (s. 1985) taiteen lähtökohtina toimivat elollisten väliset suhteet, luonnontieteellinen tutkimus ja henkilökohtaiset kokemukset, tunteet ja halut.
Hän tarkastelee sitä, kuinka ihmiskunta samanaikaisesti sekä romantisoi että hyväksikäyttää luontoa, vaikka on itse osa sitä ja riippuvainen siitä.
Ihrman työskentelee veistoksen, videon, installaation, tekstin ja performanssin keinoin. Performansseissaan hän esiintyy usein itse erilaisissa käsintehdyissä veistoksellisissa asuissa ja esittää esimerkiksi saukkoa, sammakkoa, amatsoninjättilummetta tai viikunaa. Pukujen avulla hän kirjaimellisesti omaksuu muiden elollisten kehojen muotoja tutkiessaan samalla oman kehonsa mahdollisuuksia ja rajoja.
Kuva: Helene Toresdotter
Ingela Ihrman: Jättiputki, 2020. Helsinki Biennaali 8.6.–21.9.2025, HAM Helsingin taidemuseo. Kuva: HAM / Helsinki Biennaali / Sonja Hyytiäinen
Jättiputki, 2020
Sammakkoeläin Bjuvista, 2013
Teospaikka: HAM Helsingin taidemuseo
HAMin eteläisessä kaarihallissa sijaitseva teos Jättiputki on 8-metrinen suurennos kaukasianjättiputkena tunnetusta lajista (Heracleum mantegazzianum). Lajia kasvaa luonnonvaraisena Kaukasuksen vuoristoalueilla. 1800-luvulla puutarhakasvina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan tuotu jättiputki on nykyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa sekä taloudellisia että ekologisia arvoja. Kasvi on haitallinen myös ihmisen terveydelle: jättiputken kasvineste voi auringonvalon kanssa reagoidessaan aiheuttaa iho-oireita, ja kasvustot voivat aiheuttaa herkimmille hengenahdistusta. Ihrman rinnastaa jättiputken kyvyn vallata maisemaa siihen, kuinka rakkaus ja halu voivat viedä ihmisen täysin, ottaa valtaansa sekä kehon että mielen.
Osan teoskokonaisuudesta muodostaa eroottinen novelli Gröna fingrar (Vihreät sormet), joka on yleisön luettavissa näyttelytilassa.
Nähtävillä on myös Ihrmanin teos Sammakkoeläin Bjuvista. Teoksen lähtökohtana toimii eteläruotsalaisen Bjuvin kylän hiilikaivoksesta löytynyt sammakkoeläimen fossiili. Teoksessaan Ihrman on luonut sammakkoeläintä kuvaavan puvun ja pohtii eläimen elinympäristöä 200 miljoonaa vuotta sitten sekä kysymyksiä alkuperään ja kansalliseen identiteettiin liittyen.
Teostuotantoa tukee Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.