Helsingissä asuvat ja työskentelevät kuvataiteilijat, suomalainen Kalle Hamm (s. 1969) ja iranilaissyntyinen Dzamil Kamanger (s. 1948) ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1999.
Kahden eri kulttuurin kohtaamisesta syntyneet teokset tarkastelevat marginaaliryhmien asemaa ja suhdetta valtaväestöön sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja poissulkemisen kokemuksia.
Heiltä nähdään Helsinki Biennaalissa veistoskokonaisuus, jonka neljä osaa toimivat myös hyönteishotelleina. Teosten kuvioinnin malleina toimivat perinteinen suomalainen ryijy sekä kurdistanilainen kelim-matto.
Kuva: Veikko Somerpuro
Kalle Hamm & Dzamil Kamanger: Ötökkäryijyt, 2025, yksityiskohta. Helsinki Biennaali 8.6.–21.9.2025, Esplanadin puisto. Kuva: HAM / Helsinki Biennaali / Henni Hyvärinen
Ötökkäryijyt, 2025
Teospaikka: Esplanadin puisto
Esplanadin puistoon sijoittuva teos Ötökkäryijyt on veistoskokonaisuus, jonka neljä osaa toimivat myös hyönteishotelleina. Teosten kuvioinnin malleina toimivat perinteinen suomalainen ryijy sekä kurdistanilainen kelim-matto, joiden graafinen ja geometrinen muotokieli on hämmästyttävän yhtäläistä. Matoissa yleisesti käytetty solmutyyppi on Smyrnan solmu, jota Suomessa kutsutaan ryijysolmuksi. Matoilla ja ryijyillä on merkityksensä kotien käytännöllisinä, lämpöä tarjoavina esineinä, mutta samalla ne ovat visuaalisia kertomuksia ja osa kulttuuriperintöä. Niiden keskiosassa on usein suuri ja hallitseva kuvio, jota ympäröivät pienemmät, toistuvat elementit. Kuvioiden symmetriset muodot voivat symboloida elämän kiertokulkua ja maailmakaikkeuden tasapainoa sekä tuoda mukanaan turvallisuutta ja suojelusta koteihin.
Erilaiset kulttuurit kohtaavat toisensa teoksessa, joka on myös lajienvälisen kohtaamisen paikka. Hammin ja Kamangerin teos on koti hyönteisille, jotka voivat muuttaa asumaan kaupunkilaisten ja turistien suosimaan puistoon Helsingin ydinkeskustassa.
Teos on valmistettu kestävästi tuotetusta puutavarasta ja kehikoiden välit on täytetty Uudeltamaalta kerätyillä ruo’oilla, koivunoksilla ja männynkävyillä sekä terrakotan palasilla. Monet hyönteiset tarvitsevat tietynlaisia elinympäristöjä, kuten kovaa vauhtia katoamassa olevia vanhojen puiden koloja ja lahopuita. Hyönteishotellit vahvistavat ekosysteemien monimuotoisuutta ja tarjoavat suojaa ja elintilaa. Aika näyttää, löytävätkö ja hyväksyvätkö meille elintärkeät asukkaat uudet kotinsa, millaisia muuttajat ovat, ja kuinka pitkään urbaani yhteiselo kestää.