Tamara Hendersonin (s. 1982) mielikuvitukselliset ja riemukkaat teokset tarkastelevat planeettamme älykkyyttä ja kauneutta tavoilla, jotka hienovaraisesti, mutta radikaalilla tavalla siirtävät ihmisen sivuosaan.
Henderson kääntää huomiomme ekosysteemin unohdettuihin sankareihin – kastematoihin. Nämä ahkerat, mutta enimmäkseen näkymättömät olennot ovat tarjonneet taiteilijalle lähtökohdan tutkimuksille aineenvaihdunnan elinvoimaisuudesta, kompostoinnista sekä maan kehon ja muiden maassa elävien kehojen syvästä yhteen kietoutumisesta.
Kuva: Panos Fourtoulakis
Tamara Henderson: Matojuttu, 2023. Helsinki Biennaali 8.6.–21.9.2025, Vallisaari. Kuva: HAM / Helsinki Biennaali / Sonja Hyytiäinen
Matojuttu, 2023
Teospaikka: Vallisaari
Vallisaaren Aleksanterinpatterissa esillä olevassa Matojuttu-teoksessa Henderson on kutsunut muita lajeja luomaan taidetta kanssaan, tutkien samalla visuaalisen tuolle puolen sijoittuvia ilmiöitä äänen kautta. Ääniteos sisältää suoran lähetyksen elämän hiljaisista äänistä matofarmilla: teos muodostuu matojen rytmikkäistä äänistä, kun ne muokkaavat ja muuntavat kuolemaa ja hajoamista uudelleensyntymäksi ja kasvuksi syvällä kompostin uumenissa. Matojen liikkeiden ja ruoansulatuksen äänet luovat kiehtovan äänikuvan, joka paljastaa maanalaisen, saavuttamattoman elämän.
Tamara Henderson: Se nukahti silmänä, mutta onkin nyt nenä; Syvällä unessa ruusua ihaillen; Se yrittää venytellä ja huomaa, ettei sillä ole varpaita; Mitä on tämä tilavuus? En näe huonetta; Se haiskahtaa auringonvalolta, joltain muulta kuin haudalta, 2023. Helsinki Biennaali 8.6.–21.9.2025, HAM Helsingin taidemuseo. Sylvia Kouvali London/Pireus:n luvalla. Kuva: HAM / Helsinki Biennaali / Sonja Hyytiäinen
Syvällä unessa ruusua ihaillen, 2023
Se yrittää venytellä ja huomaa, ettei sillä ole varpaita, 2023
Se nukahti silmänä, mutta onkin nyt nenä, 2023
Mitä on tämä tilavuus? En näe huonetta, 2023
Se haiskahtaa auringonvalolta, joltain muulta kuin haudalta, 2023
Teospaikka: HAM Helsingin taidemuseo
Kastematojen lähes alkemistinen voima maaperän muokkaajina ja hedelmällisen maa-aineksen luojina on sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti läsnä myös HAMin pohjoisessa kaarihallissa nähtävässä maalaussarjassa. Maalaukset ovat syntyneet taiteilijan kehon ja mielen jatkeena Trataka-meditaatioistunnon jälkeen. Sarjan sinikehyksiset maalaukset liittyvät Johtajaan, hahmoon, joka on taiteilijan omakuva. Maalaukset esittävät hänet muun muassa reikihoidossa neljän sammakkoeläimen, esivanhempien, kanssa. Maalausten hahmot ilmentävät elinvoimaa, joka kurkottaa maan alle kasvaakseen ylöspäin kasviksi, yhdistäen maanalaisen valtakunnan valossa kylpevään, maanpäälliseen kaikkeuteen. Vihreä- ja keltakehyksiset maalaukset puolestaan liittyvät Valon periaatteeseen, joka Hendersonin omassa kosmologiassa käsittää auringon, kuun ja varjon, jotka ovat energian ja visionäärisen oivalluksen lähteitä.