Matti Aikio

Matti Aikio on saamelainen poronhoitajataustainen taiteilija. Hän tarkastelee modernin länsimaisen yhteiskunnan ja alkuperäiskansojen kulttuurien leikkauspistettä, niiden maailmankatsomuksia sekä tila- ja aikakäsityksiä. Aikiota kiinnostaa erityisesti modernin länsimaisen yhteiskunnan ja alkuperäiskansojen luonnonvarojen käytön välillä vallitseva konflikti, joka juontaa perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeavista luontosuhteista.

Teoksissaan taiteilija yhdistelee liikkuvaa kuvaa, ääntä, tekstiä ja valokuvaa. Aikio on käsitellyt taiteessaan muun muassa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia, kulttuurista omimista ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Vuoden 2023 Helsinki Biennaaliin tehty uusi teos oli video- ja ääni-installaatio, joka sijoittui yhteen Vallisaaren vanhoista ruutikellareista. Kulttuurisesta taustastaan ja eletyistä kokemuksistaan käsin Aikio tarkastelee luonnonvarojen käyttöön, luonnonsuojeluun, fossiilivapaaseen energiantuotantoon ja laajemmin ihmisten ja muiden elollisten olentojen välisiin suhteisiin liittyviä ristiriitaisia kysymyksiä. Luonnon näkeminen ihmisestä erillisenä ja ulkopuolisena suojelun tai hyödyntämisen kohteena näyttäytyy teoksessa sokeana pisteenä, joka väistämättä vaikuttaa siihen, miten luontoon suhtaudutaan ja kuinka sitä kohdellaan.

Kun olin nuori, minulle kerrottiin anekdootti suomalaisesta sosiologista Erik Allardtista. Hän oli kuulemma sanonut 1990-luvulla, että saamelaisten ja Suomen kansallisvaltion välinen konflikti merkitsee sitä, että saamelaisia ei ole vielä täysin assimiloitu. Assimilaatioprosessi ei ole vielä valmis. Mielestäni tällainen tapa tarkastella konfliktia on mielenkiintoinen. Se saa minut ajattelemaan, että konflikti voi olla positiivinen merkki. Konflikti voi tarkoittaa, että alkuperäiskansa on vielä alkuperäiskansaa.

Minun saamelaisperheeni historia on konfliktin historiaa. Kannan mukanani isoisäni isoisän isän traumaa. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli vankilassa vuonna 1852 tapahtuneen Koutokeinon kansannousun jälkimainingeissa. Norjan ja Suomen välinen raja oli juuri suljettu, mikä esti saamelaisia poronhoitajia liikkumasta alueella. Rajan sulkeminen johtui osittain saamelaisten maille Norjan rajan tuntumaan asettuneiden suomalaisten uudisasukkaiden valituksista.

Isoisäni yritti suojella porojensa laidunmaita ja taisteli metsäteollisuutta ja vesivoimalaitoksia vastaan.

Modernin yhteiskunnan luontosuhde on skitsofreeninen. Yritämme ratkaista ihmisten luoman vanhan teknologian aiheuttamia valtavia ongelmia uudella ihmisten luomalla teknologialla. Olemme sokaistuneita sille tosiasialle, että mineraaleja ei ole tarpeeksi edes yhdelle sähköautojen sukupolvelle maailmanlaajuisella tasolla. Moderni yhteiskunta tuhoaa alkuperäiskansojen maiden ekosysteemit talouden ja fossiilivapaan energian vuoksi. Samainen moderni yhteiskunta haluaa suojella joitakin symbolisia lajeja, kuten susia tai ahmoja, todistaakseen, että kaikkien teollisuusprojektien jälkeen villiä luontoa on vielä jäljellä.

Matti Aikio

Helsinki Biennaalin and TBA21–Academyn yhteiskomissio, tuottanut HAM Helsingin taidemuseo/Helsinki Biennaali 2023.

Aikion teoksia on ollut viime vuosina nähtävillä mm. seuraavissa näyttelyissä: Unfinished Histories, Botkyrka Konsthall, Tukholma (2022), Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu, Kansallismuseo, Helsinki (2021-2022), Nils-Aslak Valkeapää – Áillohaš, Henie Onstad Kunstsenter, Oslo (2020-2021).

Aikio on TBA21-Akatemian Ocean Fellow 2022 ja Vera List Center for Art and Politics -tutkimuskeskuksen Sámi Fellow 2022-2023.

Matti Aikio

Oikos

2023

video- ja ääni-installaatio

Ääni: Miro Mantere

Joiku: Niko Valkeapää

Kiitokset: Koneen Säätiö

Helsinki Biennaalin ja TBA21–Academyn yhteiskomissio, tuotanto HAM Helsingin taidemuseo / Helsinki Biennaali 2023