Ingela Ihrman
Dialoggatan 22
126 26 HÄGERSTEN, RUOTSI
puh. +46 73 754 4515
www.ingelaihrman.com
ingelaihrman@hotmail.com
10.5.2013
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Bjuvin kunta
Kunnantalo
Mejerigatan 3
267 25 BJUVI, RUOTSI
Hyvä Bjuvin kunta!
Noin 200 miljoonaa vuotta sitten nykyään Luoteis-Skåneksi kutsumamme alue oli matalavetinen meri lähellä päiväntasaajaa. Näissä haaleissa vesissä eleli bjuvstegocefalen (Bjuvin stegocefaali), metrin pituinen räpyläjalkainen sammakkoeläin, joka vaani merenpohjassa ohi uivia hyönteisiä ja muita pieniä saaliita. Jossain vaiheessa yksi lajin edustajista kuoli. Sen ruumis peittyi vähitellen sedimenttiin, ja ajan ja paineen vaikutuksesta siitä tuli kivettynyttä mineraaliainesta.
Kuolleen eläimen ympärille kertyi kasvinosista paksuja kerroksia, jotka puristuivat hapettomassa vedessä hitaasti kivihiileksi. Ja hieman yli puoli vuosisataa sitten stegocefaali näki jälleen päivänvalon alueen kaivostoiminnan ansiosta. Fossiili päätyi tutkimuksen kohteeksi, ja kivihiili sai mahdollisuuden kukoistaa. Pieni kaivosyhteisö kasvoi merkittävästi ja muodosti Bjuvin kunnan.
Nyt – ja ikuisesti – stegocefaali lepää arkistolaatikossa Tukholman luonnonhistoriallisen museon paleozoologisella (muinaisia eläimiä tutkivalla) osastolla. 1940-luvulla taiteilija Sven Ekblom maalasi – tutkija Tage Nilssonin avustuksella – musteella rekonstruktion, jossa kivettynyt fossiili sai ympärilleen lihaa, ihorakenteen ja ääriviivat. Paleontologinen kuvallinen esitys muistuttaa todellisuudesta, joka on ollut ”ihan oikeasti” olemassa. Mutta voiko oikeastaan puhua Skånesta, kun puhutaan ajasta 200 miljoonaa vuotta sitten? Onko kaivoksesta löytynyt sammakkoeläin todella peräisin Bjuvista, ja miten alkuperä rajataan ja määritellään, kun itse mannerlaatta liikkuu?
Täten lahjoitan Bjuvin kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle Bjuvstegocefalen -taideteoksen, joka on kolmiulotteinen, päälle puettava rekonstruktio. Toivon, että asua käytetään julkisissa yhteyksissä ja että sillä tavalla siitä tulee osa kunnan identiteettiä. Ehkä se voi herättää keskustelua kansallisesta identiteetistä, kotipaikasta ja alkuperästä?
Ystävällisin terveisin
Ingela Ihrman