Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen merelliseen Vallisaareen ja Helsingin keskustaan.
Helsinki Biennaalia on järjestetty vuodesta 2021. Seuraava Helsinki Biennaali järjestetään kesällä 2027.
Helsinki Biennaali tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua ajankohtaisiin kansainvälisiin taiteilijoihin Suomesta ja maailmalta.
Biennaali on koko Helsingin kaupungin yhteinen hanke ja osa Helsingin kaupunkistrategiaa. Kuvataiteen suurtapahtuman tavoitteena on tehdä Helsingistä entistä vetovoimaisempi taidekaupunki ja samalla vahvistaa koko suomalaisen taidekentän kansainvälistä tunnettuutta.
Helsinki Biennaalin kuratoinnista ja tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. HAMin ja Helsinki Biennaalin johtaja on Arja Miller.
Helsinki Biennaali ja HAMin kuratoima julkinen taide käyvät käsi kädessä. Haluamme varmistaa, että jokainen biennaali jättää pysyvän jäljen Helsinkiin julkisen taiteen muodossa. Se ei tarkoita vain kestävämpiä työskentelytapoja vaan toteuttaa suoraan HAMin tehtävää: taiteen läsnäolon maksimointia kaupungissa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo johonkin tiettyyn sijaintiin Helsingissä suunniteltu julkinen taideteos saa ensiesityksenä Helsinki Biennaalissa, tai että biennaalissa nähty teos hankitaan osaksi Helsingin julkisen taiteen kokoelmaa ja sijoitetaan erikseen määriteltävään paikkaan kaupungissa. Joskus myös hyvä yhteistyö julkisen taiteen hankkeen parissa saattaa poikia toisen teoksen Helsinki Biennaaliin.
Vuoden 2025 Helsinki Biennaalin teoksista pysyvästi Helsinkiin sijoitetaan ainakin Sara Bjarlandin Rantautuminen ja Gunzi Holmströmin Pimeydestä kauas suureen siniseen.
Olafur Eliasson on yksi vuoden 2025 Helsinki Biennaalin taiteilijoista. Häneltä on kesäksi 2025 valmistunut myös merkittävä julkinen taideteos Helsinkiin. Pitkän päivänvalon paviljonki on suunniteltu paikkaansa sekä visuaalisesti että käsitteellisesti. Teoksen 24 teräspylvästä muodostaa avoimen, vedenrajaan ulottuvan kehän. Täyteen loistoonsa valoteos syttyy pimeällä, kun valo loistaa pylväiden yläosan timantinmuotoisista aukoista. Teos tuo näkyviin yhteyden Helsinki Biennaalin ja julkisen taiteen välillä. Teosta on valmisteltu Helsinkiin jo pitkään, ja yhteistyö avasi ovia Eliassonin taiteen kokemiseen myös Vallisaaressa.
Saaristolaivankatu 8, Kruunuvuorenranta, Helsinki
Teoskuva: Pitkän päivänvalon paviljonki, 2025. Yksityiskohta teoksesta Helsingin Kruunuvuorenrannassa. Kuva: HAM / Maija Toivanen. © Olafur Eliasson
Vuoden 2023 Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa esillä ollut Keiken-taiteilijakollektiivin teos Ángel Yōkai Atā, (Enkelten ja henkien talo), on saanut pysyvän paikkansa Kalasatamanpuiston nurmikentältä. Teos on temppelimäinen rakennelma, jonka suojissa soi lempeä äänimaailma. Talon ikkunoista näkyy hauraita 3D-printattuja olentoja, jotka muistuttavat henkiä, pelien avatareja tai temppelin uhrilahjoja. Taiteilijoiden mukaan teos toimii portaalina eli eräänlaisena sisäänkäyntinä toiseen todellisuuteen, kuvitteelliseen enkelien ja henkien maailmaan.
Kalasatamanpuisto, Helsinki
Teoskuva: Ángel Yōkai Atā, 2023/2025. Teos Helsingin Kalasatamassa. Kuva: HAM / Maija Toivanen.
Alicja Kwade oli yksi vuoden 2021 Helsinki Biennaalin taiteilijoista, ja hänen teoksensa on nykyään osa Helsingin julkista taidetta. Taiteilija valitsi teoksen kivilohkareen Vallisaaresta, jossa se oli osittain meriveden peittämä. Teoksessa luonnonkivi ja sen metallinen kopio on aseteltu symmetrisesti kaksipuolisen peilin molemmin puolin. Lähestymiskulmasta riippuen peili joko heijastaa tai luo läpinäkyvyyden illuusion; se sekä kätkee että täydentää. Peilistä heijastuva ympäristö muodostaa aukon maisemasta ja todellisuudesta toiseen. Teos johdattaa pohtimaan samanlaisuutta ja erilaisuutta sekä rinnakkaisten maailmojen mahdollisuuksia.
Parrulaituri 2, Kalasatama, Helsinki
Teoskuva: Big Be-Hide, 2022. Teos Helsingin Kalasatamassa. Kuva: HAM / Maija Toivanen.
Alicja Kwade oli yksi vuoden 2021 Helsinki Biennaalin taiteilijoista, ja hänen teoksensa on nykyään osa Helsingin julkista taidetta. Teos koostuu kahdeksasta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kivipallosta. Taiteilija valitsi Helsinkiin toteutettuun teokseensa pääosin pohjoismaisia kivilajeja. Kivissä näkyy niiden muinainen syntyprosessi, ikä ja ajan kulku. Teoksen latinankielinen nimi Pars Pro Toto, ”osa edustaa kokonaisuutta” ilmaisee yhden teoksen ulottuvuuksista: maailmankaikkeuden rakenteet toistuvat samanlaisina atomeista aurinkokuntiin. Yksilöiden olemassaolo suhteutuu ajan ja aineen valtaviin mittakaavoihin.
Capellanranta 1, Kalasatama, Helsinki
Teoskuva: Pars Pro Toto, 2022. Yksityiskohta teoksesta Helsingin Kalasatamassa. Kuva: HAM / Maija Toivanen.
Laura Könönen oli yksi vuoden 2021 Helsinki Biennaalin taiteilijoista, ja hänen teoksensa on nykyään osa Helsingin julkista taidetta. Teos koostuu erikokoisista, karkeasti veistetyistä kivilohkareista. Niiden yksi pinta on hiottu sileäksi ja ruiskumaalattu taivaansinisellä automaalilla, jonka värisävy liukuu tummemmasta vaaleampaan. Taiteilijan mukaan kivet muodostavat eräänlaisen palapelin – kuin taivaan palasia olisi putoillut sattumanvaraisesti maahan. Teoksessa sirpaloituvat niin ikuiseksi mielletty taivaankansi kuin järkähtämätön kivimateriaali. Sen voi nähdä vertauskuvana maailmastamme, jossa vakiintuneet totuudet murtuvat ja muuttuvat.
Hyväntoivonpuisto, Jätkäsaari, Helsinki
Teoskuva: Ei taivasta rajana, 2024. Yksityiskohta teoksesta Helsingin Jätkäsaaressa. Kuva: HAM / Sonja Hyytiäinen.
Sivun pääkuva: HAM / Helsinki Biennaali / Matti Pyykkö.