Helsinki Biennaali on kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen Vallisaareen ja eri puolille Helsinkiä. Biennaali järjestetään toista kertaa 11.6.–17.9.2023, ja sen kuratoi Joasia Krysa. Helsinki Biennaali 2023 koostuu näyttelyistä, diskursiivisesta ja performatiivisesta ohjelmasta, videoteosten esityksistä, julkaisuista ja online-ohjelmasta. Biennaali sijoittuu Vallisaareen, HAM Helsingin taidemuseoon sekä muihin paikkoihin ja julkisiin tiloihin kaupungissa. Biennaalin tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo.
Kuraattori Joasia Krysa. Kuva: Verna Kovanen
Joasia Krysa on Puolassa syntynyt, Isossa-Britanniassa asuva kuraattori ja tutkija, joka työskentelee nykytaiteen ja teknologian rajapinnassa. Krysa toimi Kunsthal Aarhusin taiteellisena johtajana Tanskassa vuosina 2012–2015. Hän oli osa kuratointitiimiä Saksan Kasselissa järjestetyssä Documenta 13 -nykytaidetapahtumassa vuonna 2012 ja yksi vuoden 2016 Liverpool Biennialin kuraattoreista. Krysa on työskennellyt WRO Media Art Biennalelle Puolassa, ja hänen online-näyttelyitään on ollut esillä muun muassa Tate Modern- ja Whitney Museum of American Art -museoissa. Krysa on Liverpool John Moores Universityn näyttelytutkimuksen professori ja Art and Design -osaston johtaja. Hän työskentelee avustavissa tehtävissä Liverpool Biennialissa ja toimi vuoden 2021 Helsinki Biennaalissa neuvonantajana.
“Kun kontaminaatio muuttaa maailman rakentamisen tapoja, voi syntyä yhteisiä maailmoja ja aivan uusia suuntia.” – Anna Lowenhaupt Tsing (Lopun aikojen sieni, suom. Anna Tuomikoski. Tutkijaliitto, Helsinki 2020)
Uusia suuntia voi syntyä on lainaus antropologi Anna Lowenhaupt Tsingiltä, joka kannustaa oppimaan havaitsemalla, tulemalla tietoiseksi. Kiinnittämällä huomionsa ihmisiin, eläimiin, kasveihin, ympäristöön, dataan ja muuhun ympärillämme olevaan biennaali etsii uusia tapoja elää ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.
Biennaali avautuu kävijöille monialaisen, havainnoivan, aistivan ja ymmärrystä luovan taiteentekemisen kautta. Tapahtumassa liikutaan inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä erilaisten mittakaavojen välillä – näkymättömästä datasta todellisiin saariin ja kuviteltuihin uusiin maailmoihin. Samalla pohditaan, miten pienet ja huomaamattomat yksityiskohdat saattavat antaa sysäyksen uudenlaiselle toiminnalle ja ajattelulle sekä ihmisen aikaansaannosten, ympäristötuhon ja teknologian haittavaikutusten korjaamiselle.
Biennaalin kolme keskeistä käsitettä ovat kontaminaatio, uusiutuminen ja toimijuus. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista vesialueista, jota väkivaltakoneistot ja teollisuus kuormittavat. Helsinki Biennaali haluaa kuitenkin tuoda esiin ajattelu- ja toimintatapoja, joissa kontaminaatio näyttäytyy tuottavana, hedelmällisenä ja uutta luovana voimana. Biennaalit perustuvat usein kaupunkien ja alueiden kehittämiseen matkailun ja talouden nimissä – toisaalta niissä piilee myös mahdollisuus korjaamiseen ja parantamiseen. Toimijuuden käsitteen kautta biennaali tutkii, miten ihmiselämä, ympäristö ja teknologia voivat kehittyä yhdessä ja saavuttaa ennennäkemättömiä lopputulemia. Kuraattori Joasia Krysa avaa ajatteluaan kysymällä:
”Miten kontaminaatio voisi edistää positiivista muutosta? Miten biennaalit voivat toimia uudistavana voimana? Miten toimijuus laajenee inhimillisestä ei-inhimilliseen, vaikkapa tekoälyyn? Kuinka nämä käsitteet auttavat meitä ajattelemaan tulevaisuuden toimintatapoja ja mahdollisia maailmoja uudella tavalla?” – Joasia Krysa