Helsinki Biennaali juhlistaa myös julkista taidetta

Helsingissä taide kuuluu kaikille, ja se näkyy muun muassa satoina teoksina ympäri kaupunkia. Helsinki Biennaali toimii ensi-iltaestradina muutamalle uudelle Helsinkiin pysyvästi esille tulevalle julkisen taiteen teokselle. “Biennaali Vallisaaressa luo upeat puitteet esitellä myös kiinnostavaa uutta julkista taidetta”, sanoo HAMin julkisen taiteen päällikkö ja Biennaalin toinen pääkuraattori Taru Tappola.

Valtavat vaaleanpunaiset teräslonkerot kutsuvat kiipeilemään tai poseeraamaan sen edessä Instagramin kuvaa varten. Kesällä 2019 Kalasataman kaupunginosaan ilmestynyt ruotsalaistaiteilija Jacob Dahlgrenin Early One Morning – Eternity Sculpture -veistos on tuonut jo paljon iloa ja inspiraatiota asukkaille sekä ohikulkijoille.

“Taiteilija halusi luoda tilan, joka tarjoaa mahdollisuuden hengähdyshetkeen ja leikkiin. Tässä Dahlgren on selvästi onnistunut, ja veistos on hieno esimerkki uudesta kiinnostavasta julkisesta taiteesta”, HAMin julkisen taiteen päällikkö ja Helsinki Biennaalin toinen pääkuraattori Taru Tappola iloitsee.

Helsingissä julkiseen taiteeseen voi törmätä ulkona puistoissa, aukioilla ja koulun pihoilla, mutta yhtä lailla sisätiloissa, virastoissa ja terveyskeskuksissa. Julkisen taiteen kokoelmaa kartuttaa ja ylläpitää Helsingin kaupungin taidemuseo HAM.

“Kaikilla kaupunkilaisilla on oikeus elää laadukkaassa ympäristössä, ja siksi HAM tilaa jatkuvasti myös uutta taidetta, jota pyritään sijoittamaan tasapuolisesti eri kaupunginosiin sekä uusille alueille”, Tappola kertoo.

Prosenttiperiaatetta vaalitaan Helsingissä

Tasapuolisuudessa auttaa prosenttiperiaate, jonka mukaan kaikissa kaupungin merkittävissä rakennus- ja peruskorjaushankkeissa käytetään budjetista noin prosentti taidehankintoihin. Prosenttiperiaatetta on noudatettu Helsingissä vuodesta 1991 lähtien, ja kaupunginhallitus uusi periaatteen soveltamisen vuonna 2011.

Tällä hetkellä Helsingissä on erilaisissa julkisissa sisä- ja ulkotiloissa noin 3 500 taideteosta, joista 450 on nähtävissä ympäri vuorokauden.

Taru Tappola sanoo, että Helsinki on hyvin esimerkillinen prosenttiperiaatteen noudattamisessa ja monella tapaa esikuva myös kansainvälisesti.

“Helsinki on aktiivinen taide- ja kulttuurikaupunki, ja eri toimialat toimivat poikkeuksellisen hyvin yhteen. Tahto taiteen edistämiseen on vahva. Muissa kaupungeissa julkista taidetta rahoitetaan paljon enemmän yksityisin varoin.”

Julkinen taide kasvattaa suosiota ja yllättää

Julkisen taiteen rooli on kasvanut maailmalla merkittävästi. Suosiota selittää taiteen arkipäiväistyminen ja tasa-arvoistuminen: julkinen taide kulkee ihmisten arjessa mukana, eikä vaadi museaalisia tiloja. Monet julkiset taideteokset tulevat kaupunkilaisille rakkaiksi, ja niiden ympärille saatetaan järjestää tapahtumia ja tempauksia.

“Helsingin uusien julkisen taiteen teosten määrä kasvaa jatkuvasti. Vuosi sitten uusia teoksia valmistui 15, tänä vuonna vieläkin enemmän. Tällä hetkellä meillä prosessissa on 55 teosta. Taiteen määrää kasvattaa se, että Helsingissä rakennetaan paljon uusia alueita ja samalla myös korjausrakennetaan”, Tappola kertoo.

Hyvänä esimerkkinä toimii metroasemien taide, josta matkustajat voivat nauttia vaikka päivittäin työmatkallaan. Taiteeseen voi tutustua myös vaikkapa iltalenkin lomassa. Yhä useammin julkinen taide myös yllättää.

“Julkinen taide on tänä päivänä paljon muutakin kuin veistoksia ja maalauksia. Se voi olla myös tapahtumallista, vaikkapa performanssi lähikalliolla. Uutta on myös se, että julkinen taideteos voi olla myös tilapäinen, kaiken ei tarvitse kestää ikuisesti”, Taru Tappola sanoo.

HAM valitsee julkiset taideteokset kuratoriaalisella prosessilla, jossa kutsutaan kuhunkin kohteeseen sopiva taiteilija. Tappolan mukaan monimuotoisuutta vaalitaan valinnoissa: taiteilijat ovat sekä suomalaisia että yhä enemmän myös kansainvälisiä, nuoria ja kokeneempia sekä eri alojen taitajia.

“Joskus voidaan järjestää kilpailukin, jos siihen on resursseja. Se on hyvä tapa löytää uusia tekijöitä.”

Helsinki Biennaali juhlistaa julkista taidetta

Helsinki Biennaalin toisena pääkuraattorina toimiva Tappola on iloinen siitä, että ensi kesänä Vallisaaressa esitellään myös kiinnostavaa ja korkealaatuista uutta julkista taidetta. Biennaali on itsessäänkin julkisen taiteen tapahtuma, sillä se järjestetään ulkona luonnossa sekä kaikille avoimissa tiloissa Vallisaaressa. Lisäksi Biennaali toimii ensi-iltaestradina muutamalle uudelle julkisen taiteen teokselle, jotka sijoitetaan tapahtuman jälkeen pysyvästi muualle Helsinkiin. Vallisaareen ei jää tapahtuman jälkeen yhtään teosta pysyvästi.

“Helsinki Biennaali esittelee kansainvälistä nykytaidetta sekä juhlistaa ja tuo valokeilaan myös inspiroivaa ja kiinnostavaa julkista taidetta. Biennaali on osoitus siitä, että julkisella taiteella on merkittävä rooli ja suuri potentiaali Helsingissä”, Tappola iloitsee.

Lue lisää: HAMin julkiset taideteokset löytyvät sekä listattuna että karttamuodossa täältä.

Helsinki Biennaalin taiteilijat ja teokset julkistetaan myöhemmin.