Paul Rosero Contreras

Haarautuvien polkujen puutarha, 2025

Teospaikka: Vallisaari

Paul Rosero Contrerasin installaation pääosassa ovat Vallisaaren monimuotoiset asukkaat: lehmuspuut, etanat, sienet sekä kehrääjäperhoset toukkineen ja munineen. Taiteilijaa on inspiroinut ajatus hybrideistä sekä Vallisaaressa tapahtuva luonnon ja ihmisen rakentaman ympäristön sekoittuminen. Saaren ja sen historian tutkiminen sai Rosero Contrerasin pohtimaan, miltä saaren ruutikellarit ja patterit mahtaisivat näyttää, jos luonto ottaisi ne kokonaan haltuunsa. Kahteen Aleksanterinpatterin huoneeseen levittyvässä installaatiossa kasvit, hyönteiset ja muut muunlajiset saavat yliluonnolliset mittasuhteet. Jättimäiset lehmuksen kukat kukkivat seinillä ja niiden kanssaeläjiksi asettuvat muun muassa saaren puihin ja pensaisiin harsomaisia kudoksia tuottavien kehrääjäperhosten munat.

Lattialla luikertava, luonnottoman kokoinen etana jättää jälkeensä hohtavia limajälkiä, ja toisessa huoneessa kasvaa outo, orgaanisesti kumpuileva kasvusto. Installaationsa teososissa Rosero Contreras käyttää uusia taiteen tekemisen tekniikoita, kuten biomuovia ja 3D-tulostusta. Saaren ja sen ruutikellareiden pyöreitä muotoja seuraileva ja samalla Andeilla kasvavaa Azorella compacta -kasvia jäljittelevä teos on puolestaan syntynyt sienirihmastojen avulla. Myös aiemmassa työskentelyssään taiteilija on hyödyntänyt innovatiivisesti erilaisia biomateriaaleja, kuten myseeliä eli sienirihmastoa, jota hän on kasvattanut kehittämässään muovijätettä hyödyntävässä massassa.