Siirry sisältöön
  • Ajankohtaista
09.12.2022

Helsinki Biennaali 2023 julkistaa ensimmäiset taiteilijansa ja tapahtuman nimen: Uusia suuntia voi syntyä

Helsinki Biennaali järjestetään toista kertaa 11.6.–17.9.2023. Se esittelee kaikkiaan noin 30 sekä tunnettua että nousevaa taiteilijaa ja taiteilijaryhmää niin Suomesta kuin maailmalta. Biennaalin kuratoi Joasia Krysa, joka on antanut biennaalille nimen Uusia suuntia voi syntyä (New Directions May Emerge). Se käsittelee aikamme suuria, ratkaisemattomilta vaikuttavia ongelmia, kuten ympäristötuhoa, poliittisia konflikteja ja teknologisen kehityksen seurannaisvaikutuksia.

Krysa työskentelee biennaalissa sekä inhimillisten että ei-inhimillisten tahojen kanssa. Hän on kutsunut kuratoinnin kumppaneikseen viisi taide-, tutkimus- ja teknologiatoimijaa: Critical Environmental Data, Museum of Impossible Forms, TBA21–Academy, ViCCA @ Aalto ARTS; ja tekoälytoimija.

Yli puolet teoksista on uusia, paikkasidonnaisia komissioita. Ensimmäisenä julkistettavat taiteilijat ovat:

Matti Aikio (Fl), Dineo Seshee Bopape (ZA), Danielle Brathwaite-Shirley (UK), Sasha Huber (CH/FI) & Petri Saarikko (FI), Keiken (UK), Sonya Lindfors (CM/FI), Lotta Petronella sekä Sami Tallberg & Lau Nau (Fl), Tuula Närhinen (Fl), Diana Policarpo (PT), Sepideh Rahaa (IR/Fl), Emilija Škarnulytė (LT), ja Adrián Villar Rojas (AR).

Vuonna 2023 biennaali laajenee Vallisaaresta eri puolille Helsinkiä. Vallisaaren lisäksi teoksia voi kokea muun muassa HAM Helsingin taidemuseossa, Helsingin keskustakirjasto Oodissa, kaupungin kulttuurikeskuksissa ja verkossa. Lisää teosten sijainteja julkistetaan biennaalin lähestyessä.

“Kun kontaminaatio muuttaa maailman rakentamisen tapoja, voi syntyä yhteisiä maailmoja ja aivan uusia suuntia.” – Anna Lowenhaupt Tsing (Lopun aikojen sieni, suom. Anna Tuomikoski. Tutkijaliitto, Helsinki 2020).

Uusia suuntia voi syntyä on lainaus antropologi Anna Lowenhaupt Tsingiltä, joka kannustaa oppimaan havaitsemalla, tulemalla tietoiseksi. Kiinnittämällä huomionsa ihmisiin, eläimiin, kasveihin, ympäristöön, dataan ja muuhun ympärillämme olevaan biennaali etsii uusia tapoja elää ja ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Biennaali avautuu kävijöille monialaisen, havainnoivan, aistivan ja ymmärrystä luovan taiteentekemisen kautta. Tapahtumassa liikutaan inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä erilaisten mittakaavojen välillä – näkymättömästä datasta todellisiin saariin ja kuviteltuihin uusiin maailmoihin. Samalla pohditaan, miten pienet ja huomaamattomat yksityiskohdat saattavat antaa sysäyksen uudenlaiselle toiminnalle ja ajattelulle sekä ihmisen aikaansaannosten, ympäristötuhon ja teknologian haittavaikutusten korjaamiselle.

Biennaalin kolme keskeistä käsitettä ovat kontaminaatio, uusiutuminen ja toimijuus. Itämeri on yksi maailman saastuneimmista vesialueista, jota väkivaltakoneistot ja teollisuus kuormittavat. Helsinki Biennaali haluaa kuitenkin tuoda esiin ajattelu- ja toimintatapoja, joissa kontaminaatio näyttäytyy tuottavana, hedelmällisenä ja uutta luovana voimana. Biennaalit perustuvat usein kaupunkien ja alueiden kehittämiseen matkailun ja talouden nimissä – toisaalta niissä piilee myös mahdollisuus korjaamiseen ja parantamiseen. Toimijuuden käsitteen kautta biennaali tutkii, miten ihmiselämä, ympäristö ja teknologia voivat kehittyä yhdessä ja saavuttaa ennennäkemättömiä lopputulemia. Kuraattori Joasia Krysa avaa ajatteluaan kysymällä:

”Miten kontaminaatio voisi edistää positiivista muutosta? Miten biennaalit voivat toimia uudistavana voimana? Miten toimijuus laajenee inhimillisestä ei-inhimilliseen, vaikkapa tekoälyyn? Kuinka nämä käsitteet auttavat meitä ajattelemaan tulevaisuuden toimintatapoja ja mahdollisia maailmoja uudella tavalla?”

Helsinki Biennaali on sitoutunut noudattamaan vastuullisuuden ja inklusiivisuuden periaatteita. Biennaali rakentaa parhaillaan uutta vastuullisuusohjelmaa kehittääkseen tapahtumatuotannon vaikutusten seurantaa ja arviointia (vuoden 2021 biennaalin vaikuttavuustutkimus on luettavissa täällä). Biennaali on osa Helsingin kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä.

***

Kaikki taiteilijat, teokset sekä Helsinki Biennaalin ohjelma julkistetaan keväällä 2023.

Joasia Krysa, Helsinki Biennaali 2023:n pääkuraattori

Joasia Krysa on Puolassa syntynyt, Isossa-Britanniassa asuva kuraattori ja tutkija, joka työskentelee nykytaiteen ja teknologian rajapinnassa. Krysa on Liverpool John Moores -yliopiston näyttelytutkimuksen professori. Hän toimi Kunsthal Aarhusin taiteellisena johtajana Tanskassa vuosina 2012–2015, oli osa kuratointitiimiä Saksan Kasselissa järjestetyssä Documenta 13 -nykytaidetapahtumassa vuonna 2012 sekä yksi vuoden 2016 Liverpool Biennialin kuraattoreista. Hänen projektejaan on ollut esillä muun muassa Tate Modern- ja Whitney Museum of American Art -museoissa ja ZKM | Zentrum für Kunst und Medien -keskuksessa. Tällä hetkellä hänen tutkimustoimintansa kohteena ovat tekoäly ja kuratointi.

Kuratoinnin kumppanit

Critical Environmental Data on Aarhusin yliopiston monitieteinen tutkimusryhmä, joka havainnoi luontoa datana ja pyrkii sen avulla ennakoimaan mahdollisia tulevaisuuksia.

Museum of Impossible Forms – MIF on kulttuurikeskus Itä-Helsingin Kontulassa sekä taideyhteisöjen ja kulttuurityöntekijöiden yhteistyöhanke, joka kehittää kolonialismin, patriarkaatin ja fasismin vastaisia käytäntöjä ja tulevaisuuksia.

TBA21–Academy on nykytaiteeseen keskittyvä järjestö ja kulttuurinen ekosysteemi, joka edistää syvällistä yhteyttä meriin taiteen keinoin ja haluaa inspiroida yleisöään huomioimaan merien hyvinvointia aktiivisemmin.

ViCCA @ Aalto ARTS – Visual Cultures, Curating and Contemporary Art (ViCCA) on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun poikkitieteellinen pääaine.

A.I. Entity on tekoälytoimija, jonka toteuttavat yhdessä HAM Helsingin taidemuseon kokoelmayksikkö ja Zürichin yliopistossa toimivan Max Planck Societyn Digital Visual Studies -projekti.

Kansainväliset neuvonantajat

Kansainvälisiin neuvonantajiin kuuluvat Sunny Cheung, Hong Kongin M+-museon kuraattori; Manuela Moscoso, New Yorkin CARA – Center for Art, Research, Alliances -keskuksen toiminnanjohtaja; ja Kasia Redzisz, Brysselin Kanal – Centre Pompidou -keskuksen taiteellinen johtaja.

The Rodina

Helsinki Biennaali 2023:n visuaalisen ilmeen on luonut postkriittinen suunnittelutoimisto The Rodina, jonka intohimona on performanssitaiteen, leikin ja kumouksellisuuden lävistämä kokeellisuus. www.therodina.com