Siirry sisältöön
  • Ajankohtaista
16.02.2020

Luonnon keskelle kohoava taidetapahtuma elää ja hengittää kaupunkilaisten kanssa

Mikä on megatrendi ja miten se liittyy kuvataidetapahtumaan? Entä kuinka kaupungin kehittäminen voi vahvistaa ihmisten luontosuhdetta? Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva pitää avoimia kaupunkitapahtumia tärkeinä kohtaamispaikkoina. Julkiset tilat luovat mahdollisuuksia avartaa omaa ajattelua ja kuvitella yhdessä toivottavia tulevaisuuksia.

Megatrendillä tarkoitetaan yleistä kehityssuuntaa tai laajaa muutoksen kaarta, joka tapahtuu maailmanlaajuisesti ja jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Ekologinen kestävyyskriisi ja kaupungistuminen ovat esimerkkejä megatrendeistä.

Mikä ihmisten välillä ja kaupunkikuvassamme muuttuu, kun maailma muuttuu?

”Viime vuosikymmeninä länsimaissa ovat korostuneet yksilöllistyminen ja kulutuskulttuuri, mikä on osaltaan johtanut siihen, että julkisiksi tiloiksi tulee kaupallisia tiloja, kuten ostoskeskuksia”, kertoo Mikko Dufva. Tämän kehityksen vastavoimana Helsinkiin on toisaalta noussut esimerkiksi keskustakirjasto Oodi, jonka kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen.

Kaupungin sisällä voikin olla monenlaisia seutuja ja toisaalta tutut alueet voivat saada uusia käyttötarkoituksia. Näin tapahtuu myös Helsinki Biennaalin asettuessa Vallisaareen.

Biennaali on kaikille avoin ja maksuton lauttalippua lukuun ottamatta. Tapahtuma kytkeytyy Helsingin kaupunkistrategiaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kaupungeilla on keskeinen rooli tavoitteiden tuomiseksi käytäntöön – teoiksi, jotka lisäävät ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvointia.

HAM Helsingin taidemuseon ja Helsinki Biennaalin johtaja Maija Tanninen-Mattilan mukaan saaristoomme on avautumassa naapurusto, joka on kaikkien käytössä.

On siis aika nähdä tuttu ympäristö uudessa valossa. Helsinkiläisille biennaalin kokeminen Vallisaaressa eri taustaisten kulttuurin kuluttajien seurassa voi avata silmät oman kotikaupungin tarjoamalle elämän ja elämysten kirjolle.

Taide voi vahvistaa luontosuhdetta

Suomessa ymmärretään lähtökohtaisesti luonnon merkitys, ja ilmastokriisin edessä moni kokee kasvavaa huolta ympäristön hyvinvoinnista. Osin tämän vuoksi lähimatkailun suosio on valtakunnallisesti nousussa.

Helsinki Biennaali tarjoaa helpotusta ilmastoahdistukseen niin läheltä kuin kaukaa saapuville matkailijoille. Paikkasidonnaiset teokset asettuvat vuoropuheluun paitsi Vallisaaren myös yleisön ja alueen historian kanssa. Luonto tulee lähelle, meri-ilmaa on hyvä hengittää ja ajatukset tuulettuvat.

”Taiteilijat voivat taiteellaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät asioita”, sanoo Maija Tanninen-Mattila.

Biennaalissa olosuhteetkin voivat yllättää. Vaikka teoksiin tutustuisi omassa rauhassaan, voi kokemus tuntua yhteisölliseltä. Luonnon kehystämien teosten äärellä saattaa rohkaistua keskustelemaan muiden kävijöiden kanssa vapautuneemmin kuin perinteisemmissä museotiloissa.

Tämä on mahdollisuus, joka saa myös ennakoinnin asiantuntijan innostumaan. Sitran Mikko Dufva haluaa kannustaa ihmisiä kohtaamaan ja kuvittelemaan yhteisvoimin parempia tulevaisuuksia. Kaupungin piiristä käsin on luontevaa lähteä hahmottamaan laajempiakin ulottuvuuksia.

”Mitä ovat ne tarinat, joita kerromme itsellemme tästä maailmasta ja tulevaisuudestamme? Miten tarinat ovat sellaisella tasolla, että pystymme tekemään niitä todeksi?”, Dufva kysyy.

Helppo tapa vaikuttaa oman elinympäristön kehittymiseen on osallistua tapahtumiin ja keskusteluihin yhteisissä kaupunkitiloissa. Taide ja sen pariin kokoontuvat ihmiset tarjoavat toisilleen virikkeitä uusiin oivalluksiin.

Kirjoittanut: Helmi Saksala