Siirry sisältöön
  • Ajankohtaista
20.08.2020

Siirtymäpolitiikan kojelauta ohjaa ekologista jälleenrakennusta

HAM-salissa nähdään 15.–27.9. BIOS-tutkimusyksikön teos Siirtymäpolitiikan kojelauta, joka luo kokonaisnäkymän ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamiseen. Kojelaudan avulla katsoja voi asettautua oman toimintansa onnistumista arvioivan valtionjohdon asemaan. Teoksen yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus 15.9. klo 14, joka striimataan Helsinki Biennaalin sosiaalisen median kanavissa ja on katsottavissa myöhemmin tallenteena.

“Sitä saat mitä mittaat” ei aivan pidä paikkaansa. Esimerkiksi talouskasvu on viime vuosina ollut tiukassa.

Mutta tietysti sanonta on osin totta. On vaikea tavoitella jotakin, jos sen toteutumista ei tavalla tai toisella seuraa ja arvioi. Luetuimpien lehtien pääkirjoitukset, television poliittiset keskusteluohjelmat ja taloustoimitusten pääuutiset ovat viime vuosina seuranneet ja analysoineet nimenomaan bruttokansantuotteen, työllisyysasteen ja julkisen velkasuhteen kehitystä. Nämä mittarit ovat valtion kasvustrategian ytimessä.

Valtion päätehtävänä on kuitenkin seuraavien 15–30 vuoden aikana vähentää ilmastopäästöjä radikaalisti ja kääntää luonnonvarojen kulutus laskuun niin, että kansalaisten mahdollisuudet hyvään elämään pikemminkin kasvavat kuin vähenevät. BIOS-tutkimusyksikkö on kutsunut tätä mittavaa tehtävää ekologiseksi jälleenrakennukseksi. Sen toteuttaminen vaatii kasvustrategian sijaan siirtymäpolitiikkaa, joka ohjaa yhteiskunnan pois nykyisistä fossiilisiin polttoaineisiin ja luonnonvarojen liikakäyttöön nojaavista järjestelmistä ja rakentaa uutta tarkoituksenmukaista infrastruktuuria ja käytäntöjä ihmiselämän tueksi.

Kasvustrategialla on kaksi ongelmaa. Ensinnäkään maailmassa ei ole olemassa empiiristä tutkimusnäyttöä kasvavasta taloudesta, joka olisi vähentänyt ilmastopäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja muuta painetta luonnonjärjestelmille – etenkään riittävän nopeasti, laajasti ja pysyvästi. Toiseksi kasvustrategia on talouden ja yhteiskunnan ohjaamisen kannalta heikko poliittinen kehys. Se ei systemaattisesti ohjaa talouden toimijoita tai toimialoja ekologisen jälleenrakennuksen mukaisesti oikeaan suuntaan. Kasvustrategia ei osoita, mitä konkreettisia asioita jälleenrakennuksessa tulisi saada aikaan, vaan se kannustaa lisäämään mitä tahansa tuotantoa ja kulutusta, sisällöstä ja vaikutuksista riippumatta.

BIOSin kehittämä kojelauta tarjoaa kokonaisnäkymän siirtymäpolitiikan seurantaan ja arviointiin. Se kokoaa yhteen viisi ensiarvoisen tärkeää indikaattoria: hiilitasapaino, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, valtion maksukyky, yhteiskunnallinen resilienssi ja siirtymätyöllisyys.

Esityspaikkana taidemuseo ohjaa huomiota tutkimustiedon ja politiikan esteettisiin ja kulttuurisiin ulottuvuuksiin. Tiedon vaikutus yhteiskunnassa ei perustu vain faktoihin eikä pätevin argumentti aina voita. Onkin tärkeää pohtia, minkälainen tieto yhteiskunnallisessa keskustelussa dominoi, ja mikä päättäjiä ja tiedonvälittäjiä vetää puoleensa – ja mistä syystä. Siirtymäpolitiikan kojelauta tarjoaa tavan jäsentää maailmaa ja ajatuksia. Onko se eleenä onnistunut? Luoko se edellytyksiä siirtää yhteiskunnallisen keskustelun painopisteitä niin, että yhteiskunnan hallittu ja nopea suunnanmuutos kohti kestäviä järjestelmiä alkaa näyttää mahdolliselta?

HAM tilasi BIOS-tutkimusyksiköltä teoksen alun perin kesäksi 2020 Helsinki Biennaaliin Vallisaareen.

Animaatiot toteuttivat Heta Jokinen ja Heta Jäälinoja (osuuskunta Paperihattu).

Teoksen yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuus 15.9. klo 14, joka striimataan Helsinki Biennaalin sosiaalisen median kanavissa ja on katsottavissa myöhemmin tallenteena.

Voit seurata keskustelua Facebookin ja Youtuben kautta.

Keskustelun avaavat Helsinki Biennaalin pääkuraattorit Pirkko Siitari ja Taru Tappola.
Keskustelijoina ovat:
Paavo Järvensivu (KTT, BIOS)
Hanna Johansson (professori, Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaani)
Jenni Pitko (kansanedustaja, Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja)
Rosa Lampela (toimittaja, Tekniikka & Talous)
Lauri Holappa (VTT, Helsingin yliopisto)
Tere Vadén (FT, BIOS)

Tutkimusyksikkö BIOS syntyi vuonna 2015, kun ryhmä tutkijoita koki, että esimerkiksi mediassa ympäristökysymykset olivat erillisiä ja kytkeytyivät vain ohuesti talouteen ja politiikkaan. Tutkijoiden mukaan tarvittiin monialaista työskentelyä, joka kutoo yhteen luonnontieteellisiä, yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia ulottuvuuksia. Itsenäisesti toimivan tutkimusyksikön tavoitteena on tiedontuotannon lisäksi kehittää tutkimukseen nojaavaa yhteiskunnallista keskustelua eri tahojen, erityisesti toimittajien ja päätöksentekijöiden kanssa.

BIOS-tutkimusyksikkö: https://bios.fi

Ekologinen jälleenrakennus: https://eko.bios.fi

Siirtymäpolitiikan kojelauta / HAM-sali / HAM Helsingin taidemuseo
Vapaa pääsy
Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8, 2. krs
Avoinna: ti–su 11–19, ma suljettu