04.07.2023

Biennaalivierailu lasten kanssa on vuoropuhelua taiteen ja luonnon keskellä

Miten tarkastella nykytaidetta ja valmistautua saarivierailuun lasten kanssa? Biennaalin yleisötyön tuottaja Pinja Petäjä ehdottaa teoksia, joita tarkastella lapsen kanssa vuoden 2023 Helsinki Biennaalissa, Vallisaaressa.

”Taide on seikkailu, mukaan ei tarvita mitään muuta kuin uteliaisuutta ja kaikkien aistien yhteispeliä”, kuvailee Helsinki Biennaalin yleisötyön tuottaja Pinja Petäjä. ”Taiteilijat ovat usein niitä, jotka katsovat asioita tarkasti ja huomaavat sellaista, mitä ei muuten tulisi havaittua. Vuoden 2023 Helsinki Biennaalin teokset kutsuvat katsomaan lähelle ja tarkasti.”

Vallisaaren 16 teoskokonaisuutta on suunniteltu varta vasten niitä ympäröivään paikkaan, vuoropuheluun luonnon kanssa. Tämän artikkelin reitti on yksi ehdotus, ja jokainen voi tehdä biennaalivierailusta juuri omannäköisensä.

”Nykytaidetta tehdään meidän ajassa ja se käsittelee asioita, joiden keskellä elämme”, kuvailee Petäjä. ”Meistä jokainen näkee kaiken omalla tavallaan. Taiteen äärellä muistot ja kokemukset tulevat mukaan keskusteluun.”

Nykytaiteen tarkasteluun lapsen kanssa Petäjä ehdottaa helppoja kysymyksiä, kuten “mitä tässä teoksessa on meneillään” tai “miksi tämä teos on tehty?” Petäjä vinkkaa, että pieni lapsi voi ottaa mukaan lelun ja näyttää sille taideteoksia.”

Pinjan ehdotus biennaalikierrokseksi yhdessä lasten kanssa

Luotsipihan infokontilta löytyvä kartta on hyvä paikka aloittaa vierailu saaressa. Kartan äärellä voi yhdessä pohtia yhdessä minkälaisessa paikassa ollaan, ja miten kartasta voi löytää reitin ja taideteokset. Sitten voikin lähteä etsimään karttaan merkittyjä numeroituja palloja eli teospaikkoja reitin varrelta.

”Omat lapseni pohtivat, miksi saaren nimi on Vallisaari. Samalla pohdimme myös saaren historiaa. Valli on kumpumainen rakenne, ja aikaisemmin saari oli pitkään sotilaskäytössä. Vielä sitäkin ennen sen nimi oli ”Lampisaari”, koska merenkulkijat kävijät sieltä hakemassa makeaa vettä.”

9 Adrián Villar Rojas: From the Series The End of Imagination (Sarjasta Mielikuvituksen loppu), 2023

Ensimmäisiksi teoksiksi voi valita Adrián Villar Rojasin veistokset, joita 3 kilometrin reitin varrelta löytyy yhteensä 15. Lasta voi kehottaa ottamaan käyttöön erikoistarkat silmät, ja käsistä voi tehdä avuksi kuvitteelliset kiikarit, sillä nämä veistokset sulautuvat piiloon ympäröivään luontoon. Kotona voi myös jo etukäteen askarrella “bongauskiikarit” vessapaperirullista.

Veistoksia bongatessa on hyvä muistaa, että merkityiltä reiteiltä ei saaressa kulkiessa saa poistua. Teoksen äärellä lapselta voi kysyä: “Mitä sinulle tulee tästä mieleen” tai “löytyykö veistoksista tuttuja muotoja”? Lapsia voi myös pyytää matkimaan veistoksen muotoa yksin tai yhdessä.

10 Emilija Škarnulytė: Hypoxia, 2023

Emilija Škarnulytėn installaatiossa päästään sukeltamaan merenpohjaan. Installaatioon kuuluvat peilipinnalle asetetut lasiveistokset, jotka muistuttavat taiteilijan mukaan meren kyyneleitä. Etenkin heijastukset peilin pinnassa kutsuvat seuraamaan katseella. Peilistä on myös kiva ihastella omaa peilikuvaansa. Kannattaa varautua siihen, että vanhassa ruutikellarissa sijaitseva teos on pimeässä tilassa ja teos sisältää myös voimakkaita ääniä.

12 Remedies (Sasha Huber & Petri Saarikko): Turvapaikka, utu, 2023

Lammen kohdalla kannattaa mennä aivan veden äärelle. Sieltä käsin voi, säätilasta riippuen, havaita salaperäistä sumua leijailemassa lammen vedenpinnan tuntumassa. Taideteosta ei välttämättä heti havaitse, ja utu myös muuttaa muotoaan. Lammen rannalla voi havainnoida teosta, mutta teos auttaa havainnoimaan myös itse lampea ja lammessa näkyvää elämää, kuten rapuja.

Saaren asukkaita

Lammen jälkeen reitillä on joinakin päivinä mahdollista havaita saaren yhdeksän uutta asukasta eli Ahvenanmaan pässiä. Toisinaan nämä sarvipäiset asukkaat kuitenkin viihtyvät paremmin piilossa saarivieraiden katseilta.

16 Danielle Brathwaite-Shirley: Thou Shall Not Assume (Sinun ei pidä olettaman), 2023

Danielle Brathwaite-Shirleyn suurikokoiset, ihmisen kaltaiset ja kankaisiin kääriytyneet hahmot löytyvät reitiltä viidestä eri paikasta. Etenkin piknik-niityn kupeesta, kivijalasta pilkottavat hahmot voivat kiinnostaa lasta. Taiteilija itse haluaa kuvitella Vallisaareen uusia asukkaita ja uusia tarinoita. Teosten kohdalla voi yhdessä pohtia keitä hahmot ovat, mistä he tulevat ja minne he ovat menossa.

Evästauko

Brathwaite-Shirleyn teosten läheltä löytyy mukava piknik-niitty pöytineen. Etenkin helteellä tai pienellä sateella katokset antavat myös suojaa.

Kannattaa muistaa myös, että Vallisaaresta löytyy myös monia kivoja kahviloita ja ravintoloita.

17 Tuula Närhinen: The Plastic Horizon (Muovihorisontti), 2019–2023

Tuula Närhisen ja Jenna Sutelan teoksiin kannattaa ehdottomasti tutustua yhdessä lasten kanssa. Sisätiloihin sijoitettuihin teoksiin kannattaa varautua myös jonottamaan. On hyvä muistaa, että sisätilateoksissa lasten tulee vierailla yhdessä vanhempien kanssa, ja että taideteoksiin ei saa koskea, ellei niin erikseen kerrota.

Tuula Närhisen installaatio muodostuu muoviroskista, jotka taiteilija on kerännyt Harakan saarelta Helsingin edustalta. Teoksesta voi löytää omaan elämään liittyviä, arkisia asioita. Lapsen kanssa voi pohtia, miten roskat ovat päätyneet luontoon. Biennaalivierailun jälkeen koko perheen voi haastaa roskankeruutalkoisiin.

18 Jenna Sutela: Pond Brain (Lampiaivot), 2023

Jenna Sutelan teos on pronssinen, kasvojen muotoinen malja, joka on täytetty vedellä. Tätä teosta on lupa koskea! Ensin kannattaa laskea kädet vesimaljaan, hinkata sitten maljan hieman korvannäköisiä ulokkeita ja tutkia mitä sitten tapahtuu, sillä teos reagoi kosketukseen. Teosta voi kokeilla soittaa myös yhdessä etenkin, jos omien käsien mitta ei vielä riitä.

Näköalapaikalla

Seuraavaksi saavutaan Aleksanterinpatterille, joka on upea näköalapaikka. Korkealta on hauska bongata kaupunki meren toisella puolella, sekä myös saaren toinen lampi. Saaren toinen näköalapaikka sijaitsee Kustaanmiekassa.

20 Alma Heikkilä: coadapted with (sopeutua yhdessä), 2023

Alma Heikkilä on pohtinut paljon paikkaa, johon teos on tehty. Läpinäkyvän kankaan keskellä on kipsiveistos. Kankaisessa katossa on reikä, jonka läpi vesi pääsee tippumaan veistoksen päälle. Teoksen alla on astia, jossa on kasveista valmistettua mustetta. Kastuessaan teos elää ja muuttuu. Taideteoksessa yhdistyy ihmisen ja luonnon tekemä. Kankaaseen kiinnittyneitä ötököitä voi havainnoida ja tunnistaa. Muutenkin kannattaa kiinnittää huomioita siihen, millainen luonto teoksen ympärillä on.

Alma Heikkilän teoksen jälkeen alkaa puiden varjostama reitti, jossa voi havainnoida sekä luontoa, että lisää Adrián Villar Rojasin veistoksia.

21 Lotta Petronella sekä Lau Nau & Sami Tallberg: Materia Medica of Islands (Saarten Materia Medica), 2023

Vanhassa palokuntarakennuksessa sijaitsevaan teokseen kannattaa astua rohkeasti sisälle. Teos kytkeytyy vahvasti Vallisaareen ja sen yöperhosiin. Saari on koti tuhansille perhoslajille, sillä sen luonnonolot sopivat niille poikkeuksellisen hyvin. Teoksessa voi tarkastella sen eri yksityiskohtia: esimerkiksi kattolampun varjostimet on värjätty puolukalla. Rakennuksen sisällä voi sulkea silmät ja vain kuunnella teoksen ääniä, rauhoittua, ja pohtia miltä se tuntuu.

22 Suzanne Treister: TECHNOSHAMANIC SYSTEMS New Cosmological Models for Survival (TEKNOSHAMANISTISIA JÄRJESTELMIÄ Uusia kosmologisia eloonjäämisen malleja), 2020–21

Suzanne Treisterin teos sijoittuu sisältä sokkeloiseen, puiseen mökkiin, josta löytyy 185 akvarellimaalausta. Myös itse tila voi olla inspiroiva lapsille. Maalausten värit ja yksityiskohdat kutsuvat katsomaan lähempää. A4-kokoisista maalauksista voi löytää mielikuvitusta kutkuttavia muotoja. Yhdessä lapsen kanssa voi pohtia, miksi taiteilija on halunnut kuvata maapallon ulkopuolista elämää. Lapsilta voi myös kysyä, mihin maalauksien kuvista hän haluaisi muuttaa.

MUISTILISTA SAAREEN:

Saarivierailuun on hyvä varautua ottamalla mukaan evästä ja lapsen iästä riippuen myös rattaat.
Saaressa toimii ihania kahviloita ja konttiravintola, joista löytyy varmasti jokaisen makuun sopivaa purtavaa. Ravintolat löytyvät Luotsipihan, Torpedolahden ja Kustaanmiekan läheisyydestä. Lista kahviloista ja ravintoloista täällä.
Lauttaan mahtuu useampia lastenrattaita, mutta on hyvä huomioida, että ruuhkatilanteessa voi joutua odottamaan seuraavaa lauttaa.
On hyvä huomioida, että lautassa omien eväiden syönti ei ole sallittu.
Vesipullojen täyttöpisteet löytyvät heti Luotsilaiturin läheisyydessä sekä Torpedolahdelta.

Teksti: Reetta Haarajoki & Pinja Petäjä
Kuvat: HAM/Helsinki Biennaali/Sonja Hyytiäinen

Lue seuraavaksi

Tiftö Foundationilta merkittävä lahjoitus HAMille

Helsinki Biennaali 2023 saavutti neljä tavoitetta viidestä

Blanca de la Torre ja Kati Kivinen valittu vuoden 2025 Helsinki Biennaalin pääkuraattoreiksi