Skip to content

Laura Könönen

FI
Laura Könönen liittää veistoksissaan materiaalin yllättävällä tavalla meille arkisiin asioihin, kuten puhelinkoppiin, kaiutinkaappiin tai hiipuneeseen nuotioon rakentaen näin teoksillaan erilaisia kielikuvia.

Kivi valikoituu usein Laura Könösen (s. 1980) materiaaliksi, sillä se symboloi hänelle hiljaisuutta ilman ihmisen läsnäoloa, kaiken äänen kadottua. ”Kivi asettuu eri aikajanalle kuin yksilön olemassaolo”, Könönen sanoo. Könönen on liittänyt materiaaliin yllättävällä tavalla meille arkisiin asioihin, kuten puhelinkoppiin, kaiutinkaappiin tai hiipuneeseen nuotioon rakentaen teoksistaan erilaisia kielikuvia. Taiteilija haluaa omien sanojensa mukaan tuoda näin teoksiinsa olemassaolon melankoliaa.

Mustan dioriitin lisäksi Könönen käyttää materiaaleinaan esimerkiksi marmoria, valoa, ääntä, terästä tai lasia. Käsitteellisesti suuntautunut taiteilija liittää usein teoksiinsa kirjoittamiaan metaforia, joilla hän vihjaa ajatuksista teostensa takana.

Kuvat: Matti Pyykkö