Skip to content
Koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman poikkeuksellisen globaalin tilanteen vuoksi Helsinki Biennaalin avaus siirtyy. Ensimmäinen Helsinki Biennaali järjestetään Vallisaaressa 12.6.–26.9.2021.

Baran Caginli

TR/FI
Baran Caginli käsittelee töissään yleismaailmallisia, globaaleja kipupisteitä. Hänen teostensa kohteet ja niiden henkilöt ovat usein todistaneet jotakin tapahtumaa, kuten pakkomuuttoa, katoamista tai menetystä.

Baran Caginli (s. 1990) asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä, ja hänen teoksiaan on ollut näyttelyissä ympäri Eurooppaa. Caginli käsittelee töissään yleismaailmallisia, globaaleja kipupisteitä nostamalla esiin vallan, hallinnollisten konfliktien, sotilaallisten järjestelmien, järjestelmällisen sorron, identiteetin ja etnisen syrjinnän ongelmia ja ristiriitaisuuksia. Hänen teostensa kohteet ja niiden henkilöt ovat usein todistaneet jotakin tapahtumaa, kuten pakkomuuttoa, katoamista tai menetystä. Caginli yhdistää teoksissaan käsityötaitoja ja -tekniikoita erilaisiin medioihin, kuten valokuvaukseen, kuvanveistoon, installaatioihin ja arkistoaineistoon. Hän liittää teoksiinsa naamioinnin tai kätkeytymisen kerroksia, joita hän muokkaa uudelleen antamalla niille äänen uudessa kontekstissa ja lisäämällä niihin hienovaraisia viestejä ja eleitä.

Ilmauksia (2020) sijoittuu Vallisaaren Luotsitaloon, joka on ollut saaren asukkaiden kotina. Teoksen pohjana on elokuvasta Ihmemaa Oz (1939) tuttu lause ”There is no place like home”. Caginlin teoksen neonvalokyltti pilkkoo lauseen muotoon ”There is no home” ja ”No place home”. Lause viittaa niihin, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan esimerkiksi sodan pakottamina.

Armeijan sodanjohtokeskuksena ja upseeriston asuintalona toimineeseen Esikuntataloon sijoitettu teos Hiili poliittisena molekyylinä (2020) on maailmankartta, joka on ommeltu yhteen armeijoiden erilaisista maastokankaista, jotka suunnitellaan paikallisen ilmaston, kasvillisuuden ja vuodenajat huomioiden. Taiteilijan mukaan sodat ja sotateollisuus ovat osa kapitalistista rakennetta. Niiden ilmastovaikutukset ja inhimilliset menetykset koskevat globaalisti kaikkia; ne ylittävät rajat ja tekevät meistä kaikista välillisesti sotien uhreja.