Ekologista ajattelua, kemiallisia prosesseja ja fiktiota yhdistelevissä teoksissaan Tuomas A. Laitinen luo monikerroksisia tilanteita, joissa sekoittuvat vanhat ja uudet teknologiat.
Tuomas A. Laitinen (s. 1976) on taiteilija, joka työskentelee liikkuvan kuvan, äänen, valon ja kemiallisten sekä mikrobiologisten prosessien parissa. Hän on kiinnostunut ekologisista kysymyksistä, tietoisuuden ja tiedon muodostumisesta sekä huokoisista järjestelmistä. Laitinen kuvailee järjestelmien välisiä rajoja huokoisiksi, jolloin asiat sekoittuvat toisiinsa. Teoksissaan Laitinen tarkastelee muun muassa sitä, miten erilaiset teknologiat ja välittäjäaineet vaikuttavat kokemuksiimme maailmasta. Välittäjäaine voi taiteilijan mukaan olla mikä vain asia, jonka kautta kohtaamme maailman, vaikkapa sähkö, iho, puhuttu ja kirjoitettu kieli tai joku yksittäinen teknologia.
Viime vuosina Laitinen on perehtynyt muun muassa mustekalojen erityislaatuiseen älykkyyteen sekä tehnyt yhteistyötä tekoälytutkijoiden kanssa. Näistä moniaineksisista lähtökohdista syntyy kerroksellisia installaatioita. Ne tarkastelevat ihmisten toimintaa erilaisissa ekosysteemeissä siirtyen mikroskooppisen pienistä hiukkasista yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. Jatkuva muutos, läpäisevyys ja läpinäkyvyys ovat teosten keskeisiä piirteitä. Vaikutteita taiteilija on saanut muun muassa tieteiskirjallisuudesta ja ei-ihmiskeskeisestä filosofiasta, jonka avulla pyritään hahmottelemaan uudenlaista perustaa kestävälle yhteiselolle maapallolla.
Tuomas A. Laitinen: ΨZone, 2021 ©Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021
ΨZone, 2021
”Teokseni on installaatioympäristö, jonka eri materiaaliset osat ovat kytkeytyneitä toisiinsa; niiden olemassaolon lähtökohta on symbioottinen. Teoksen perustana on ajatus kerroksellisuudesta ja materiaalien huokoisesta lomittumisesta toisiinsa. Teoksen kantava kysymys liittyy tiedon muodostumiseen tavalla, jossa asioiden, halujen ja tapahtumien asettaminen tarkkoihin kategorioihin ei ole mahdollista.
Teokseen sisältyy mikrobiologisia ja kemiallisia elementtejä, alkemistisia kuvituksia, lasiosia, videota sekä ääni, jota säteilytetään tilassa usealla ultraäänikaiuttimella. Teoksen narratiivit ja reseptit linkittyvät ajatukseen vyöhykkeestä ja ekosysteemistä, jonka sisällä tapahtuu yllättäen radikaaleja muutoksia ja mutaatioita. Nimi ΨZone (Psi Zone) liittyy aaltofunktioon, joka esimerkiksi kvanttifysiikan monimaailmatulkinnan mukaan avaa ovia mahdollisille universumeille.
ΨZone alkaa jo ennen näyttelyä verkossa toimivalla osuudella, sillä osa äänimaailmasta kasvaa kerran kuussa ΨFm ambient radiolähetykseksi. Täyden kuun ΨFm -lähetyksissä keskiaikaisiin asteikkoihin pohjautuva tekoälyn tuottama musiikki muuntuu jatkuvasti läpi vuorokauden. Sävellystä ohjaa mRNA-kodonien logiikka. Tämä molekulaarinen “kirjoitus” on tapa, jolla organismit luovat edellytyksiä elämälle, koodaamalla tarvittavia proteiineja. Keväällä 2021 radiolähetyksiin kerrostetaan myös reaaliaikaisia ääniä; runonlausuntaa, ääniä avaruudesta ja maaperästä.”
Tuomas A. Laitinen
Kuva 1: Perttu Saksa
Tuomas A. Laitinen
ΨZone
2021
paikkasidonnainen installaatio: 3D-animaatio, lasielementit, ultraäänikaiuttimet
Ääniohjaimen ohjelmointi: Bronze AI
Laulu, alkuperäiset nauhoitteet: Milla Mäkinen
Kiitos: Taiteen edistämiskeskus
Tilaaja HAM/Helsinki Biennaali 2021